Lempäälän käsityökeskus 18.09.1988 allekirjoittivat Markku Kuusjärvi, Arvo Virtanen ja Kirsti Isotalo yhdistyksemme perustamisasiakirjan Lempäälän Ehtookodossa pidetyssä perustavassa kokouksessa. Yhdistyksestämme tuli Suomen Ladun 164:s jäsenyhdistys ja se perustettiin keskusjärjestömme 50-vuotisjuhlavuonna. Tämä kuluva vuosi on siis Ladun 70- ja meidän 20-vuotisjuhlavuosi. Perustavassa kokouksessa oli läsnä 30 henkeä. Päätimme, että yhdistyksemme toimintamuotoihin tulee kuulumaan ainakin hiihtoa, patikkaa, pyöräilyä ja vesistöretkeilyä. 22. marraskuuta -88 pidetyssä ensimmäisessä syyskokouksessa päätettiin yhdistyksemme nimeksi ”Lempäälän Seudun Samoojat”; jäsenien kesken järjestetyssä nimikilpailussa. Muista nimiehdokkaita olivat mm. ”Pirkanmaan Petraajat”, ”Lemmon Retki- ja Latu” sekä ”Kuntoliikkujat”. Ensimmäisessä jäsenluettelossamme 13.03.89 oli yhdistyksessämme 20 jäsentä.

Yhdistyksemme toiminta joutui heti kovalle koetukselle, sillä kesäkuussa 1989 valtakunnallinen ”Suomi meloo” kanoottiviesti kulki Lempäälän vesien kautta. Yhdessä Lempäälän kunnan kanssa tapahtuma vietiin onnistuneesti läpi. Kaksi vuotta myöhemmin touhusimme ”maailman suurimman saunan” projektissa ja pääsimme tiettävästi Quinnesin ennätysten kirjaan yli 600 saunojan joukolla. Kolmas suuri projekti yhdistyksessämme on ollut vuonna 1997, jolloin Lempäälässä järjestettiin ”erävaelluksen SM-kisat”. 2-henkisiä kilpailupartioita oli n. 150 4-päiväisessä kisassa. Tämän kisan järjestäminen sujui erinomaisesti usean yhdistyksen yhteistyönä.

Muutoin yhdistyksemme toiminta lähti käyntiin perinteisesti. Kevät- ja syyskokoukset olemme pyrkineet pitämään maastossa Lempäälän ja myös Vesilahden alueella. Näin niihin on aina yhdistynyt pieni patikkalenkki luontoelämyksineen. Päivän patikkaretkiä on järjestetty myös muina ajankohtina ja niinpä kaikki päivämatkan etäisyydellä olevat luonnonsuojelukohteet on katsastettu. Yhdistyksemme on järjestänyt myös vaellus- ja melontakoulutusta. Mahdollisuuksien mukaan on myös otettu osaa keskusjärjestömme ja latualueen toimintaan.

Perinteisimmäksi lienee kuitenkin muodostunut kesän viikko 30, jolloin on suunnattu viikon vaellukselle, pyöräretkelle tai päiväreppuretkille eri puolelle Suomea. Useimmiten on käyty pohjoisessa. Kuusamon karhunkierros on käyty kaksi kertaa, Hetta-Pallas on nähty, Saariselkä, Lemmenjoki ja Muotkan aluekin ovat tuttuja. Myös Halti-tunturi on huiputettu kahden eri ryhmän toimesta, Kevon kanjonin pohjat on kahlattu. Viimeisimpiä ”valloituksia” ovat Kietsimätunturi, Sokosti ja Korvatunturi. Ikä on viime vuosina tuonut osalle ”pientä kremppaa” ja niinpä rinkan kantaminen on vaihtunut kevyempään päiväreppuun. Itä-Suomi. Ahvenanmaa, saaristo ja myös napapiirin seudut ovat olleet tällöin virkistäytymiskohteina.

Ensimmäisenä puheenjohtajana ja puuhamiehenä toimi Markku Kuusjärvi, siis vuodesta 1988 vuoden 1991 loppuun. Vuodet 1992 ja 1996 puheenjohtajanamme toimi Jussi Pulakka ja vuodesta 1997 alkaen on vastuussa ollut Pekka Eskolin. Hallituksessa väki on vaihtunut harvakseltaan. Erityisistä toimikunnaista on syytä mainita NIESTA-ryhmä, joka on toiminut alusta alkaen Rita Etuahon johdolla. Niesta on saamea ja tarkoittaa ruokaa, ravintoa. Ritva otti kumppanikseen Pirkko Hännikäisen ja yhdessä tämä kaksikko on kunniakkaasti hoitanut ravintopuolen erinäisin herkuin. Jäsenmäärämme on vakiintunut n. 80 henkeen, joita enemmän tai vähemmän aktiiveja mukana olijoita . 15 henkeä. Osallistumis % on siis noin 20, mikä lienee suomalaista keskitasoa.

20 vuotta yhdistyksemme toiminnassa on mennyt nopeasti ja uskon, että meillä kaikilla on repussamme mukavia muistoja yhteisistä hetkistämme ja retkistämme. Vaalikaamme niitä ja pitäkäämme kunnostamme hyvää huolta niin, että jaksamme vielä pitkään nauttia Suomen ainutlaatuisesta luonnosta kaikkina vuoden aikoina.